10 viikon pituisessa vuosihuollossa yli 1000 työntekijää astuu päivittäin sisään Fortumin Loviisan ydinvoimalan kolmesta portista. Maskiteltat vastaanottavat niin oman väen kuin ulkopuoliset toimijat.
– Korona-ajan vuosihuolloissa turvallisuus korostuu entisestään, myös ruokailu- ja taukoteltoissa, kertoo aluekunnossapidon ryhmäpäällikkö Jari Ruokonummi Loviisan voimalaitokselta.
Loviisa 2 -laitokselta elokuussa aloitettu vuosihuolto jatkuu Loviisa 1 -laitoksen laajimmalla, kahdeksan vuoden välein tehtävällä vuosihuollolla lokakuun puoliväliin asti. Vuonna 2020 huollot kestävät yhteensä noin 10 viikkoa. Minimissään yhden laitoksen vuosihuollon pituus on 16 vuorokautta, jolloin tarkastuslaajuus on suppeampi ja aikataulu määräytyy polttoaineen vaihdosta. Vuosittain vuosihuollossa vaihdetaan kolmasosa painevesireaktorin polttoaineesta uuteen.
– Seisokit täytyy suunnitella valtakunnan energiantuotannon kannalta sopivaan ajankohtaan. Osuutemme on reilut 10 % koko Suomen sähköntuotannosta, ja energiantarve lähtee kasvuun lokakuussa. Kaikkien huoltoon osallistuvien pitää siis toimia synkronoidusti ja aikataulussa, toteaa Ruokonummi.
Loviisan ydinvoimalassa on Fortumin omia työntekijöitä noin 500 ja heitä tukemassa esimerkiksi vartiointi, puhtaanapito sekä muut ostopalvelut. Kun vuosihuolto alkoi, väkimäärä voimalaitoksella lähes kolminkertaistui.
– Meillä on heti pääportilla odotuspaikkana ja sääsuojana Kataja Eventin teltta. Ruokailua varten on rakennettu 6 x 18 metrin teltta – niin suuri kun kyseiseen tilaan mahtuu. Ruokailuteltan pöydät ja tuolit on sijoitettu turvavälejä noudattaen, ja grillivaunun myyntiluukku aukeaa teltan sisälle. Myös taukotelttoja on suurennettu radikaalisti kesän aikana, konkretisoi Ruokonummi toimia, joilla turvavälit ylläpidetään.
Koronan takia osa voimalaitoksen käytävistä on joko muutettu yksisuuntaisiksi tai rajattu keskeltä niin, että etäisyydet pysyvät suositusten mukaisina. Käsidesipisteitä on yli 150. Pukutilat, majoitukset ja ulkomailta tulleiden karenssiajat ovat kokonaan oma lukunsa.
– Nenä-suusuojaimet ovat kaikille pakollisia. Kolmella sisääntuloportilla on läpikuljettavat, moduuleista rakennetut teltat, joissa kädet desinfioidaan ja suojaimet puetaan.
Fortumilla on kunnossapitosopimus Telinekatajan kanssa. Telinemiehitystä on paikalla ympäri vuoden, ja vahvuus vaihtelee muutamasta asentajasta vuosihuollon kolmeenkymmeneen telineammattilaiseen.
– Esimerkiksi viime talvena meiltä oli 15 asentajaa jatkuvasti Loviisan voimalaitoksella isojen projektien tukena. Resursseja käytetään Fortumin toiveiden mukaan, ja sopimuksen sisältöä tarkastellaan tietyin väliajoin, toteaa Telinekatajan työnjohtaja Petri Suomi.
Työympäristönä ydinvoimala on uniikki ja haasteellinen. Sokkeloinen laitos on täynnä putkia, laitteita ja prosessikomponentteja, osa keskenään hyvin samannäköisissä tiloissa. Laitoksella työskentelyä varten suoritettavan tulokoulutuksen lisäksi eri ammattiryhmille tehtävä perehdytys on tarpeen.
– Olemme määritelleet sopimuksessa, että pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon samoja telineasentajia kuin aikaisempina vuosina. Säteilyvalvotulla alueella on oma porukkansa. Osa asentajistamme on työskennellyt täällä jo kymmenenä vuonna, kertoo Suomi.
– Vuosihuollot suunnitellaan aina hyvissä ajoin. Kun telineasentajien vaihtuvuus on pientä, säästyy resursseja opastamisessa ja perehdyttämisessä. Telineitä rakennetaan jo valmiiksi valtava määrä, ja Telinekataja on vastannut hyvin myös kiireellisiin tarpeisiin. Kokonaisuutena tämäkin vuosihuolto on sujunut varsin hyvällä menestyksellä, Ruokonummi kiittää.
Kulkuluvat, viranomaismääräykset ja monet muut turvajärjestelyihin vaikuttavat tekijät tuovat erityisesti korona-aikana lisähaasteita, mutta myös uusia käytäntöjä. – Kolmen vuoden välein suoritettavan tulokoulutuksen on aiemmin voinut uusia nettikoulutuksena. Nyt pandemian myötä myös ensimmäisen koulutuksen sai poikkeuksellisesti suorittaa verkossa, ottaa Ruokonummi esimerkin.
Loviisan ydinvoimalaitoksen omistaja ja käyttäjä on Fortum. Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä, jotka on otettu käyttöön vuosina 1977 ja 1980. Loviisan osuus koko Suomen sähköntuotannosta on noin 10 %. Vuoden 2019 kokonaistuotanto oli 8,2 TWh, joka vastaa lähes koko Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sähkönkulutusta.