Asiakastoteutuksia

Vuoteen 2021 lähdettiin toiveikkain mielin: viimeistään kesällä kaikki on niin kuin ennen koronaa. Vaan toisin kävi. Monet isot festarit ja juhlatilaisuudet peruttiin kokonaan tai siirrettiin eteenpäin.

– Ihan kaikkea korona ei sentään kalentereistamme pois pyyhkinyt. Esimerkiksi Asuntomessuilla Lohjalla, Kuninkuusraveissa Seinäjoella ja Jyväskylässä, Secto Rally Finlandissa Kataja Event oli mukana – kuten niin monta vuotta aiemminkin.

Kun sisätilojen koronaturvallisuus aiheutti huolta, suomalaiset hakivat elämyksiä ulkoa. Esimerkiksi Helsinki Biennaali 2021 toi korkeatasoista nykytaidetta merelliseen Helsinkiin ja Kaivopuiston lentonäytös kansainväliset ilmailun tähdet pääkaupunkiseudun taivaalle. Näihin molempiin Kataja Event suunnitteli ja toimitti tapahtumarakenteita.

Poikkeusoloissa jo arkisetkin toiminnot ovat edellyttäneet tilapäisratkaisuja. – Tampereelle Fimlabille suunnittelimme ja toteutimme koronatestausaseman, jonka kapasiteetti oli jopa 600 näytettä per päivä, ottaa Anssi Kataja esimerkin.

– Myös pääsykokeiden koronaturvallisuutta varmistettiin Kataja Eventin teltoilla, joissa kokeisiin osallistuvat pystyttiin sijoittamaan riittävän etäälle toisistaan.

Teollisuusyritykselle vuosihuolto on elintärkeä massatapahtuma

Etukäteen tarkkaan suunniteltu, tiukasti aikataulutettu vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen paljon väkeä – asiantuntijoita ja ammattilaisia jopa eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi noin 500 työntekijän Fortumin Loviisan voimalaitoksen 10 viikkoa kestäneessä vuosihuollossa väkimäärä voimalaitoksella lähes kolminkertaistui.

– Teollisuuden seisokkeja ei voida peruuttaa tai pitkälle siirtää edes koronan vuoksi: vuosihuollot on tehtävä ajallaan, jotta yrityksen toiminta voi jatkua. Telinekataja-konsernin emoyhtiön, Telinekatajan kanssa toteutimme teollisuusyritykselle koronaturvallisia ratkaisuja jo syksystä 2020 alkaen, kertoo Anssi Kataja.

Esimerkiksi Outokummun Tornion tehtailla koronan torjuntaan suunniteltu ns. kuplamalli jalkautui 2,5 viikon tiivistahtisessa seisokissa lähelle työkohteita sijoitettuina kenttäruokaloina, joissa pienempiin ryhmiin jaetut omat ja alihankkijoiden työntekijät ruokailivat omissa ”osastoissaan” – väljästi ja koronaturvallisesti. Tilapäisratkaisut suunniteltiin, rakennettiin ja purettiin avaimet käteen -palveluna.

–Korona-aika on tuonut teollisuudelle tutuksi tilapäisrakenteiden mahdollisuudet. Uskon, että pilottiprojektit saavat jatkoa: vuosihuollossa lähelle tapahtumapaikkaa sijoitetut palvelut – kuten tauko- ja ruokailutilat – tuovat tuottavuutta ja turvallisuutta, kun vältetään siirtymät isoilla tehdasalueilla, kiteyttää Anssi Kataja.

Lue lisää:

Nesteen suurseisokissa omien ruokailoiden kapasiteetti ei olisi riittänyt 6000 työntekijän ja korona-ajan tarpeisiin >>
Outokummin Tornion tehtaiden vuosihuollossa koronaa torjuttiin kahdella kenttäruokalalla >>

Nesteen jalostamolla on Porvoossa yhteensä neljä tuotantolinjaa ja yli 40 tuotantoyksikköä. Kun mukaan lasketaan suunnittelu- ja tutkimustoiminta, Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelee kaikkiaan noin 2200 henkilöä. Heistä noin 1150 henkilöä jalostamolla.

Suurseisokin toteutus vaatii huolellista valmistelua. Kokonaisvaltainen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2016, kun suurseisokki ajoitettiin kevääseen 2020. Koronapandemian vuoksi kuitenkin vain kriittisimmät huoltotyöt tehtiin 2020 ja suurseisokkia jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin.

– Kevään 2021 seisokissa toteutimme suuren määrän lakisääteisiä tarkastuksia, huoltotöitä ja laitteistojen perusparannuksia, joilla varmistamme jalostamon turvallisuuden ja toimintavarmuuden. Seisokkityöt kohdistuivat muun muassa prosessilaitteisiin ja putkistoihin. Lisäksi uudistimme laajamittaisesti jalostamon sähkö- ja automaatiojärjestelmiä. Teimme suurseisokissa myös Porvoon jalostamon uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden käsittelyyn valmistavia toimia, listaa Reijo Glans.

– Tiivistahtinen suurseisokki kasvatti jalostamolla työskennelleiden kokonaismäärän 6000:een.

Turvavälit varmistettiin lisäämällä ruokaloiden kokoa ja varusteluja

Koko suurseisokin ajan, huhtikuusta kesäkuun loppuun, koronatilanne pysyi Porvoossa rauhallisena: Nesteen jalostamolla kirjattiin vain 97 koronatartuntaa.

– Viranomaisohjeiden lisäksi käytössämme oli mittavat koronavarautumisen toimenpiteet. Ennen seisokkityömaalle saapumista vaadimme negatiivisen testituloksen kaikilta työntekijöitä. Suurseisokin aikana testasimme kaikki seisokkitöihin osallistuneet säännöllisesti, kertoo Reijo Glans.

– Turvallisen työympäristön varmistamiseksi oli oleellista pitää vähintään kahden metrin etäisyyttä muihin henkilöihin. Kasvomaskia edellytettiin kaikilta ja kaikissa tilanteissa, samoin hyvästä käsihygieniasta huolehtimista.

Nesteen suurseisokissa työympäristön turvallisuus ulottui myös tauko- ja sosiaalitiloihin. Aikaisempiin seisokkeihin verrattuna kevään 2021 suurseisokissa lisättiin ruokaloiden kapasiteettia, jotta koronaepidemian edellyttämät, riittävät fyysiset etäisyydet saatiin varmistettua.

– Tuplasimme alun perin suunnitellut ruokailutilat ja porrastimme ruokailuajat. Myös koronavaatimusten viime hetkellä asettamat lisähaasteet saatiin ratkaistua ruokailijakohtaisin sermein, toteaa Reijo Glans.

Viihtyisät ruokalat optimaalisesti sijoitettuina

Yhteistyössä Telinekatajan ja Kataja Eventin kanssa Neste teki kenttäruokaloihin liittyvät suunnitelmat, jotka toteutettiin avaimet käteen -periaatteella – mukaan lukien ruokaloiden ilmastointi ja lämmitys. Nesteen ja Telinekatajan sopimuskumppanuus on jatkunut jo vuodesta 2014 asti, joten Porvoon jalostamoalue ja siellä työskentely on entuudestaan tuttua telinekatajalaisille.

– Alueen tuntemus auttoi myös kenttäruokaloiden optimaalisen sijoittelun suunnittelussa. Muut seisokkijärjestelyt huomioiden mahdollisimman lähelle seisokkityömaata sijoitetut kenttäruokalat lisäsivät hands on tool -aikaa, kun siirtymiä paikasta toiseen oli vähemmän. Kun ei tarvinnut lähteä autolla ruokailemaan, väheni myös liikenne jalostamoalueella, kiteyttää edut Reijo Glans.

Turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi suurseisokin ruokapalveluissa Nesteelle oli tärkeää tilojen viihtyvyys. Väljästi mitoitettuihin, lämmitettyihin ja ilmastoituihin kenttäruokaloihin astuttiin sisään lasipariovista. Korkealaatuiseen toteutukseen kuuluneet lasiseinät, matotetut lattiat, valaistus ja kalustus olivat osa Nesteen edellyttämää ”hyvien palvelujen ja toimivien tilojen” -kokonaisuutta. Koronaturvallisuuteen panostettiin väljyyden lisäksi käsienpesupisteillä, osastoinneilla ja ruokailijakohtaisilla sermeillä. Sosiaali- ja taukotilojen tehtävänä oli omalta osaltaan olla edesauttamassa seisokin onnistumista.

– Erityisesti ruokaloiden ilmanvaihto, lämmitys ja korotetut lattiat saivat suurseisokkiin osallistuneilta positiivista palautetta, kertoo Reijo Glans.

Hyvät suunnitelmat toteutuivat sovitusti

Entä Nesteen palaute Telinekatajalle ja Kataja Eventille suurseisokin tilapäisrakenteiden osalta?

– Yhteistyö oli mutkatonta ja helppoa. Pystyimme tekemään hyvät, toimivat suunnitelmat, jotka toteutuivat sovitusti. Myös viime hetken haasteet saatiin ratkaistua ruokatilojen plekseillä.

Tulevien suurseisokkien ja muiden isojen työmaiden tarpeet määrittelevät kunkin hankkeen yhteydessä tarvittavat tilapäisrakenteet, mm. ruokailutilat. Koronapandemian jälkeenkin käsihygienian tehostaminen – esimerkiksi käsienpesupisteitä lisäämällä – on Reijo Glansin mukaan osa Nesteen suurien työmaiden käytäntöjä.

– Kevään 2021 suurseisokin kokemusten myötä jatkokehitystoiveena meillä on kokonaisvaltaisen palvelupaketin suunnittelu yhdessä palveluntoimittajan kanssa. Toiveidemme mukainen kokonaisuus sisältää käsienpesupisteet, ruokalatilat kalusteineen, henkilökunnan sosiaalitilat, reppuruokalan koneistuksen ja kalusteet sekä kulunohjauksen, listaa Reijo Glans.

Torniossa, Pohjanlahden rannikolla on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos, joka kattaa kaikki ruostumattoman teräksen jalostusvaiheet. Lyhyen matkan päässä, Keminmaassa on Kemin kaivos, josta louhittua kromia kuljetetaan rikasteena terästehtaalle päivittäin yli 30 kuorma-autollista.

Samalla tehdasalueella sijaitsevat kaikki terästuotannon osastot, ferrokromitehdas ja Röyttän satama. Yli 600 hehtaarin alueella työskentelee normaalisti Outokummun omaa väkeä noin 2000 henkeä.

– Jokasyksyinen terässulaton ja kuumavalssaamon sekä kylmävalssaamo 2:n seisokki kasvatti tänä vuonna tehdasalueen väkimäärää 550 hengellä, kertoo kehitysinsinööri Rami Salo.

2,5 viikkoa tehokasta huoltotyöaikaa

Korona-aikanakin terästeollisuus pyörii tauotta. Jotta tuotanto pysähtyy vain suunnitellusti ja lyhyeksi aikaa, Outokummun Tornion tehtailla on tehty laajasti käytännön järjestelyjä. Tilojen riskiarviointia, tehostettua käsihygieniaa ja siivousta… etäisyyksiä, maskeja, rokotuksia ja karanteeneja koskevia ohjeistuksia. Myös henkilömääriä ja kohtaamisia on rajattu tiukasti. – Esimerkiksi oma ruokalamme oli pandemian alussa kokonaan kiinni. Sitten tarjottiin noutoruokaa, nyt ruokailijamäärä on rajattu puoleen normaalista, kertoo Heidi Junno, joka Rami Salon ja muiden toimihenkilöiden tapaan työskentelee edelleen etänä.

Outokummun Tornion tehtailla myös 2021 vuosihuoltoa ohjaili kuplamalli. Elo–syyskuun vaihteessa, kahden ja puolen viikon aikana huoltotöitä tehtiin seitsemän päivää viikossa, joka päivä klo 6–18. Osaa töistä tehtiin vuorokauden ympäri. Vuosihuoltoon osallistuvat oli jaettu pieniin kupliin, jotka pidettiin erillään.

– Ulkomaalaiselta työvoimalta tarvittiin tietysti maahantuloon liittyvät dokumentit Suomen rajoitusten mukaisesti. Koronatestaus oli pakollinen – rokotetuillekin. Negatiivinen testitulos edellytettiin palvelutoimittajilta viikon välein. Testauksen piirissä oli noin 1200 henkeä, oma väki mukaan lukien, kertoo Heidi Junno.

Kaksi kenttäruokalaa avaimet käteen -periaatteella

Tornion tehtailla ja Kemin kaivoksella on ollut kunnossapitosopimus Telinekatajan kanssa vuodesta 2018. Kilpailutuksen kautta alkanut yhteistyö on nyt toisella sopimuskaudella. – Telinekatajalta on jatkuva miehitys Tornion tehtailla ja Kemin kaivoksella: 10–50 henkeä joka päivä. Seisokin aikana Telinekatajan vahvuus oli noin 50 työntekijää, kertoo Rami Salo.

Sopimuskumppaneiden palaverissa kesäkuussa 2021 tulivat puheeksi vuosihuollon ja koronaturvallisuuden tarpeista syntyneet tilapäisrakenteet kuten kenttäruokalat, joita Telinekataja yhdessä Kataja Eventin kanssa oli jo toteuttanut teollisuusasiakkailleen.

– Tähän kokeiluun lähtiessä iso merkitys oli sillä, että telinekatajalaisilla on jo hyvä tuntemus meidän tehdasalueesta, tuotannosta ja seisokeista. Sopimuskumppanilla on myös valmiina tiedossa kaikki työlupakäytännöt, joten suunnitelmista toteutuksiin edettiin vauhdikkaasti. Tutut telinekatajalaiset vastasivat tilapäisrakenteiden asennuksesta ja purusta, kertoo Rami Salo.

Kuplamallin pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin kaksi kenttäruokalaa varastoineen ja katettuine käsienpesupisteineen. Kummassakin väljästi mitoitetussa ruokalassa oli tilat linjastolle, kassalle ja jääkaapeille. Ruokailutilat oli jaettu osastoihin välisermein. Kussakin pöydässä jokaista ruokailijaa turvattiin vielä välipleksein.

”Hyvää palautetta tuli. Kokeilua on syytä jatkaa.”

Koronan vuoksi Tornion tehtaiden tuotanto ei ole missään vaiheessa pysähtynyt. Heidi Junno ja Rami Salo uskovat, että tähän on ollut merkittävä vaikutus monilla eri varotoimilla, joita Outokummulla on otettu käyttöön pandemian aikana.

– Myös tiivistahtinen seisokki onnistui. Linjat lähtivät ajolle niin kuin pitikin – ja seuraavan vuosihuollon suunnittelu alkoi saman tien, toteaa Rami Salo.

– Kenttäruokalat koettiin kuplamallissa hyväksi ratkaisuksi: takeawayllä on ystävänsä, mutta moni huoltotöitä tekevä tykkää syödä ainakin yhden lämpimän aterian ruokalaolosuhteissa pitkän työpäivän aikana. Tuottavuutta ja turvallisuutta seisokkiin toi myös se, että ei tarvinnut varata aikaa työpisteestä ruokalaan ja takaisin liikkumiseen isolla tehdasalueella, jossa on paljon raskasta liikennettä ja muuta liikennettä sekä omat rajoituksensa, muistuttaa Heidi Junno.

– Kyllä tätä kokeilua on syytä jatkaa.

Lisätiedot:
Anssi Kataja, Kataja Event, puh. 040 776 0868
Miika Luttinen, Telinekataja, puh.  040 777 7539

Turvallisuutta ja tuottavuutta vuosihuoltoon tilapäisrakenteilla.

Lue lisää:

Vuosihuolto kolminkertaistaa väkimäärän Loviisan voimalaitoksella »
Yaran Siilinjärven tehtaan vuosihuolto: 6 viikkoa, 200-300 ulkopuolista työntekijää »

Loviisa 2 -laitokselta elokuussa aloitettu vuosihuolto jatkuu Loviisa 1 -laitoksen laajimmalla, kahdeksan vuoden välein tehtävällä vuosihuollolla lokakuun puoliväliin asti. Vuonna 2020 huollot kestävät yhteensä noin 10 viikkoa. Minimissään yhden laitoksen vuosihuollon pituus on 16 vuorokautta, jolloin tarkastuslaajuus on suppeampi ja aikataulu määräytyy polttoaineen vaihdosta. Vuosittain vuosihuollossa vaihdetaan kolmasosa painevesireaktorin polttoaineesta uuteen.

– Seisokit täytyy suunnitella valtakunnan energiantuotannon kannalta sopivaan ajankohtaan. Osuutemme on reilut 10 % koko Suomen sähköntuotannosta, ja energiantarve lähtee kasvuun lokakuussa. Kaikkien huoltoon osallistuvien pitää siis toimia synkronoidusti ja aikataulussa, toteaa Ruokonummi.

Isommat taukoteltat, väljemmät ruokailutilat

Loviisan ydinvoimalassa on Fortumin omia työntekijöitä noin 500 ja heitä tukemassa esimerkiksi vartiointi, puhtaanapito sekä muut ostopalvelut. Kun vuosihuolto alkoi, väkimäärä voimalaitoksella lähes kolminkertaistui.

– Meillä on heti pääportilla odotuspaikkana ja sääsuojana Kataja Eventin teltta. Ruokailua varten on rakennettu 6 x 18 metrin teltta – niin suuri kun kyseiseen tilaan mahtuu. Ruokailuteltan pöydät ja tuolit on sijoitettu turvavälejä noudattaen, ja grillivaunun myyntiluukku aukeaa teltan sisälle. Myös taukotelttoja on suurennettu radikaalisti kesän aikana, konkretisoi Ruokonummi toimia, joilla turvavälit ylläpidetään.

Koronan takia osa voimalaitoksen käytävistä on joko muutettu yksisuuntaisiksi tai rajattu keskeltä niin, että etäisyydet pysyvät suositusten mukaisina. Käsidesipisteitä on yli 150. Pukutilat, majoitukset ja ulkomailta tulleiden karenssiajat ovat kokonaan oma lukunsa.

– Nenä-suusuojaimet ovat kaikille pakollisia. Kolmella sisääntuloportilla on läpikuljettavat, moduuleista rakennetut teltat, joissa kädet desinfioidaan ja suojaimet puetaan.

Telinekatajalaisilla jo 10 vuoden kokemus ydinvoimalan vuosihuollosta

Fortumilla on kunnossapitosopimus Telinekatajan kanssa. Telinemiehitystä on paikalla ympäri vuoden, ja vahvuus vaihtelee muutamasta asentajasta vuosihuollon kolmeenkymmeneen telineammattilaiseen.

– Esimerkiksi viime talvena meiltä oli 15 asentajaa jatkuvasti Loviisan voimalaitoksella isojen projektien tukena. Resursseja käytetään Fortumin toiveiden mukaan, ja sopimuksen sisältöä tarkastellaan tietyin väliajoin, toteaa Telinekatajan työnjohtaja Petri Suomi.

Työympäristönä ydinvoimala on uniikki ja haasteellinen. Sokkeloinen laitos on täynnä putkia, laitteita ja prosessikomponentteja, osa keskenään hyvin samannäköisissä tiloissa. Laitoksella työskentelyä varten suoritettavan tulokoulutuksen lisäksi eri ammattiryhmille tehtävä perehdytys on tarpeen.

– Olemme määritelleet sopimuksessa, että pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon samoja telineasentajia kuin aikaisempina vuosina. Säteilyvalvotulla alueella on oma porukkansa. Osa asentajistamme on työskennellyt täällä jo kymmenenä vuonna, kertoo Suomi.

– Vuosihuollot suunnitellaan aina hyvissä ajoin. Kun telineasentajien vaihtuvuus on pientä, säästyy resursseja opastamisessa ja perehdyttämisessä. Telineitä rakennetaan jo valmiiksi valtava määrä, ja Telinekataja on vastannut hyvin myös kiireellisiin tarpeisiin. Kokonaisuutena tämäkin vuosihuolto on sujunut varsin hyvällä menestyksellä, Ruokonummi kiittää.

Kulkuluvat, viranomaismääräykset ja monet muut turvajärjestelyihin vaikuttavat tekijät tuovat erityisesti korona-aikana lisähaasteita, mutta myös uusia käytäntöjä. – Kolmen vuoden välein suoritettavan tulokoulutuksen on aiemmin voinut uusia nettikoulutuksena. Nyt pandemian myötä myös ensimmäisen koulutuksen sai poikkeuksellisesti suorittaa verkossa, ottaa Ruokonummi esimerkin.

Loviisan ydinvoimalaitoksen omistaja ja käyttäjä on Fortum. Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä, jotka on otettu käyttöön vuosina 1977 ja 1980. Loviisan osuus koko Suomen sähköntuotannosta on noin 10 %. Vuoden 2019 kokonaistuotanto oli 8,2 TWh, joka vastaa lähes koko Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sähkönkulutusta.

Siilinjärven tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Siilinjärvellä toimii tuotantolaitoksen lisäksi Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos, josta on peräisin Yara Suomen lannoitteiden puhdas fosfori. Siilinjärven avolouhos on Suomen suurin, ja sen apatiittimalmista irrotettava fosfori jatkojalostetaan lannoitteeksi.

– Vuosihuoltojen aikana jokainen työvaihe on tärkeä, jotta työt sujuvat suunnitelmien mukaan, turvallisesti ja tehokkaasti. Siilinjärven toimipaikalla syksyllä seisoo ensin rikkihappo- ja energiatuotanto, sitten fosforihappotehdas. Näiden seisokkien päätyttyä yhteistyökumppanit, joihin kuuluvat myös telineasentajat, siirtyvät kaivoksen seisokkiin, kertoo Olli Eskelinen.

Turvavälit kunnossa 80 hengen telttaruokailussa

Kuusi viikkoa ja 200–300 ulkopuolista työntekijää samalla tehdasalueella omien työntekijöiden kanssa. Miten huoltoseisokin onnistuminen ja työntekijöiden turvallisuus varmistetaan Siilinjärvellä korona-aikana?

– Turvavälien toteuttaminen on vaatinut tilapäisratkaisuja. Käytämme Kataja Eventin telttoja esimerkiksi urakoitsijoiden ruokailutilana. Valmiiksi sisustetun ruokailuteltan pöytien määrää rajaamalla olemme varmistaneet mm. turvavälien toteutumisen. Ruokailut on porrastettu ja henkilömääriä valvotaan kaikissa sosiaalitiloissa, sisällä ja ulkona.

– Tällä hetkellä toimimme niin, että oma henkilökunta ruokailee ruokalarakennuksessa ja urakoitsijat noin 80 hengen teltassa. Lisäksi olemme ohjeistaneet, että hengityssuojaimia on käytettävä tilanteissa joissa työskennellään pidempään kuin 15 minuuttia ja alle metrin etäisyydellä on toisia työryhmän jäseniä, Olli Eskelinen kertoo.

Tilapäisrakenteet kokonaispakettina – kuten telineratkaisutkin

Telinekataja ja Yara pyrkivät siihen, että vuosihuoltoihin osallistuvat telineasentajat ovat työskennelleet tehtaalla jo aiemmin. Työlupa- ja turvallisuuskäytännöt ovat kunnossa eikä perusasioita tarvitse tällöin käydä läpi asentajien kanssa.

– Myös tilapäisrakenteiden kuten telttojen suunnittelu, asennus ja purku sujuu Telinekatajan tutulla varmuudella, vuosien kokemuksella ja kokonaispakettina – aivan kuten telineratkaisutkin, kiteyttää Eskelinen.

Erilaisiin kunnossapidollisiin töihin Siilinjärven tehtaalla tarvitaan rakennustelineitä päivittäin. Telinekatajalta onkin Siilinjärvellä jatkuva miehitys: 10–30 henkeä joka päivä.

– Olemme tehneet Telinekatajan kanssa yhteistyötä kohta kahdeksan vuotta. Sinä aikana sopimus on sisällöllisesti hioutunut hyvin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Sisältöä käydään läpi yhdessä toimittajan kanssa kahdesti vuodessa pidettävissä seurantapalavereissa, joissa käsitellään mm. sopimuksen tekniset asiat sekä arvioidaan toimittajan työsuoritusta.

Yara on solminut Telinekatajan kanssa sopimuksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sinä aikana molemmat osapuolet ehtivät hyvin kehittää toimintaansa niin, että kumpikin saa yhteistyöstä parhaat mahdolliset hyödyt ja molempien osapuolien arki helpottuu.

– Tunnemme toistemme toimintatavat sekä henkilöstön. Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta Telinekataja on oppinut myös tuntemaan toimintaympäristömme erityisvaateet. Esimerkiksi tehtaamme laitepaikkanumerointi on tullut heille tutuksi: telinetyönjohto tietää usein jo pelkän laitenumeron avulla, minne haluamme telineitä pystytettävän. Vuosittaisissa huoltoseisokeissa toistuvat usein samanlaiset telinerakenteet laitteiden sisäpuolisissa korjauksissa, konkretisoi Olli Eskelinen yhteistyötä.

Yara Suomi Oy on osa maailmanlaajuista Yara-konsernia, jolla on yli 16 000 työntekijää 60 maassa. Yaran liikevaihto on noin 12,9 miljardia USD. Yara tuottaa lannoitteita Suomen erityisoloihin, sekä teollisuuskemikaaleja ja ympäristönsuojelutuotteita. Yritys työllistää Suomessa 900 ammattilaista kuudella toimipaikalla.